Ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä. Haluaisin sanoa, että onneksi on vielä mummo.
Mummoni, tuo juuri 87 vuotta täyttänyt rautarouva. Hän on joutunut hautaamaan puolisonsa ja viitisen kymmentä vuotta myöhemmin ainoan lapsensa. Kaikesta huolimatta mummo jaksaa porskuttaa eteenpäin ja pysyä positiivisena. En voi kuin nostaa hattua ja rakastaa. <3
Kuva on viime keväältä meidän ensimmäisenä hääpäivänä pidetyistä hääjuhlista. Äiti eli sen jälkeen vielä vähän yli viisi kuukautta. Harmittaa hieman, ettei tilanne ollut sillon vielä selvillä, enkä kaiken härdellin keskellä tajunnut pyytää kuvia, joissa olisimme kaikki kolme sukupolvea.
Vuosi sitten syötiin lohileipiä ja juotiin shampanjaa. Kaikki tiesi, että tämä olisi viimeinen äitienpäivä yhdessä, mutta kukaan ei sanonut sitä ääneen. Kukaan meistä ei edes itkenyt, mutta itse huutoitkin sitten koko illan kotona. Tänä vuonna karkasin siipan kanssa Lontooseen. Oli pakko päästä pois tutusta ympäristöstä ja saada jotain muuta ajateltavaa.
Haluan silti lähettää rakkautta mummolle. <3 Ja kaikille muille äideille!
Seuraa blogia: bloglovin’ / facebook / instagram / snapchat / blogit.
6 Comments
<3
<3
<3
<3
Voimia sinulle. Mulla myös ensimmäinen äitienpäivä ilman äitiä ja raskasta on.
<3