Minäkin luin, että Eirassa olisi hieman liukuhihnameininkiä. Ainakin esitarkastuksen perusteella fiilis oli päinvastainen, mutta vasta kolmen viikon päästä olen fiksumpi miltä tilanne tuntui itse leikkauksessa :)

Lisäys – tietysti turha pohdiskella ennen esitarkastusta, mutta olen lueskellut nyt paljon leikkauksista.

Olen ainakin pitänyt uimahallissa laseja päässä (ja meikitkin naamassa), mutta ei siinä tietysti paljon sukeltele… :D

Olen myös varaamassa aikaa esitarkastukseen. Mietin Eiran ja mehiläisen välillä kun molemmat olisivat lähellä, mutta Eirasta luin, että siellä on vähän liukuhihnameininkiä ja kun pelkään muutenkin välinpitämättömiä lääkäreitä, niin en tiedä…

Jälkiseurauksista pelottaa ehkä eniten lähinäön mahdollinen heikkeneminen. Nyt minulla on tosi hyvä lähinäkö ilman laseja, ja olisi ikävää menettää se. Mietityttää myös tuleva ikänäkö, että pyrkisinkö nollaan vai pitäisikö jättää vanhuusvaraa toiseen silmään.

Eipä oikeastaan, kun aika hillittyä meikkiä arkena käytän. Piilareita pidin ennen jonkin verran. Niidenkin kanssa puljaaminen ärsytti, vaikka loppuajasta oli kertakäyttöisiä.

Hauskaa oli kuinka toisti niitä vanhoja kaavoja pitkään. Herätessä etsi silmälaseja sängyn vierestä ja suihkuun mennessä otti olemattomat kakkulat päästä pois. Nyt ne pakkoliikkeet on onneksi poistuneet…

Ooh, sitten voisi vaikka mennä uimaan! Mä olen ollut tosi huono käymään uimahalleissa, koska vaikka näkö on vaan -3 ja risat, niin en halua seikkailla puolisokkona.

Toi on totta, että sitten meikkikin erottuu paljon paremmin. Tuliko alkuun semmoinen tunne, ettei ”voi” meikata yhtä paljoa kuin lasien kanssa, kun kaikki meikki näytti vahvemmalta? :)

Leikkaus kesti muutaman minuutin ja silmät olivat sen illan sumeat ja väsyneet mutta kuitenkin samalla selvästi näki. Silmätippojen kanssa touhuiluun tottui, harvasen tunti jotain tököttiä tuli rutiinilla laitettua.

Ainut että geelimäisempi kosteuttava tippa kaihersi silmiä. Muutaman kerran latasin tipat silmiin ennen pimeällä autolla ajoa ja paniikki iski kun koko ajan sai räpsytellä ja tuntui pahalta. Käytin samoja tippoja myöhemmin jos silmät tuntui kuivilta, eikä ongelmia ollut. Minulla väsymistä ja kuivumista oli kolmisen kuukautta ja näkö korjautui niin, etten tarvitse ratissa laseja.

Meikkaaminen on nyt paljon helpompaa ja lopputuloskin näkyy, kun ei ole laseja. Ja innoissaan olenkin ostanut varmaan yhden silmän leikkauksen hinnalla kosmetiikkaa. Mutta elämä on…

Jee! Mä jo ajattelin, että ne on muotoutunut kalloluuhun.. :D

Minulla rahallisena tukena toimii asunnon vaihdon yhteydessä tulleet myyntivoitot.. :) Muuten pitäisi kyllä ottaa osamaksu.